JULKAISUT - Artikkelit
Jeesus ja Kristus
Jarmo Anttila
Artikkeli
Mehän olemme kristikunnassa tottuneet puhumaan Jeesus Kristuksesta vapahtajana ja pelastajana. Hänen sijaissovituksensa pelastaa meidät viimeisellä tuomiolla ikuisesta helvetistä, kadotuksesta, ikuiseen taivaan iloon, jos vain uskomme tähän. Verrattain pienen luterilaisen kirkkokunnan mukaan edes hyvät työt eivät auta. Vain usko pelastaa. Nykyaikaisen ihmisen on vaikea uskoa tätä tarinaa, koska siihen sisältyy niin paljon järjenvastaista ja julmaa.
Tarina sinänsä ei ole uusi, vaan samat ainekset löytyvät monien vanhojen uskontojen taustalta – kertomukset neitseestä syntyvästä vapahtajasta, hänen uhrikuolemastaan, ylösnousemuksestaan ja siitä kuinka hänestä tuli vapahtaja, Jumalan poika.
Jokapäiväisen leivän mysteeri
Mauri Lehtovirta
Artikkeli
Kaikki me tarvitsemme joka päivä jotain syödäksemme, jotta pysymme hengissä. Jokapäiväisen leivän hankinta kaikkine tykötarpeineen on ihmiskunnan historiassa ollut kautta aikain suuri päivittäinen ponnistus. Kehitys ja me olemme täällä lännessä kuitenkin kulkemassa kohti aikaa, jolloin yhä vähemmän ponnistusta ja aikaa vaaditaan välttämättömän elannon hankkimiseen. Silti laajemmin katsoen yhä vieläkin näyttää pitävän paikkansa sanonta: ”Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi syömän”.
Kadonneen ilon metsästys
Anja Kulovesi
Artikkeli
”Kuulin alla olevan tarinan Forum Humanumissa Helsingin yliopistolla muutamia vuosia sitten. Kirjailija, ”kiireenkesyttäjä” Anja Kulovesi, joka esitelmänsä sisällä sen kertoi, on ollut oppaana monilla matkoilla Havaijin saarille, ennen muuta alkuperäisimpänä säilyneelle Kau-aille. Anja Kuloveden tässä kertoma tarina on mukaelma havaijilaisesta myyttisestä kertomuksesta, joka on esitetty Pila of Hawaiin kirjassa “The Secrets and Mysteries of Hawaii”. Mauri Lehtovirta
Kielen hillintä
Juhani Ahonala
Artikkeli
Tehtäväkseni on annettu puhua kielen hillitsemisestä – sanojen käytöstä. Tuhannen ja yhden yön tarinoissa kerrotaan taikureista, joilla on hallussaan taikasana, sana, jonka avulla he saavat aikaan merkillisiä asioita. Sen voimalla he saattavat avata lukittujen aarrekammioitten ovia tai pysähdyttää kuohuvan virran juoksun, lakaista taivaan puhtaaksi pilvistä tai ottaa haltuunsa toisen ihmisen tahdon.
Kirjaesittely: Kalevalatutkimuksia
Jouni Marjanen
Artikkeli
Kalevalatutkimuksia ei ole pelkkää Ervastin ajatusten toistoa. Eeva Rissanen käyttää lähdeteoksina myös Martti Haavion ansiokkaita kirjoja Väinämöinen (1950) ja Suomalainen mytologia (1967), joista hän löytää Ervastin näkemysten tueksi monenlaista aineistoa. Näin käy esimerkiksi maailmanmuna-myytin kohdalla. Muinaisten kansojen maailmanmunamyytti oli elävää uskontoa Karjalassa vielä 1800-luvun alkupuolella. Todisteeksi Rissanen lainaa Jacob Fellmanin, papin ja kansantieteilijän, muistiinpanoa vuodelta 1828. ”Fellman kierteli Vienassa ja kertoo kysyneensä eräältä vanhalta mieheltä, mitä tämä arveli maailman luomisesta. Ukko vastasi: ’Kah, pyhä veli, meillä on sama usko kuin teillä. Kokko lenti pohjosesta, pani munan Väinämöisen polven päälle ja loi siitä maailman. Niinhän tekin uskotte.’ Saattaa kuvitella Fellmanin hämmästyksen, ja hän päivittelikin, kuinka kansan käsitykset olivat kovin vanhoja ja alkuperäisiä.” Samassa luvussa Rissanen sanoo, että Dzyanin kirjan runo on vanhin teksti, jossa maailmanmuna esiintyy. Tämä on ehkä liian rohkeasti sanottu, koska emme tunne Dzyanin kirjan runoja muualta kuin Blavatskyn Salaisesta opista, joka julkaistiin 1888. David Reigle, joka on tutkinut Dzyanin kirjan runojen alkuperää, arvelee, että ne ovat peräisin kadonneesta Mûla-Kâlachakratantrasta. Kâlachakra-kirjallisuus taas syntyi Intiassa noin 1000 jKr. Tietenkin niiden aatteet voivat olla vielä vanhempia, mutta samaa voi sanoa sitten kaikista muistakin kirjoituksista. Luvussa ”Lilith, Loviatar ja Pandora” E. Rissasen aiheena on runo, jota Ervastin teoksissa ei lainkaan käsitellä, nimittäin ”Yhdeksän taudin syntyä” (Kalevalan 45. runo). Tässä hän tukeutuu Haavion Suomalaiseen mytologiaan.
LUETTUA: Anthony de Mello: HAVAHTUMINEN
Seija Koskinen
Artikkeli
Anthony de Mello (1931 – 1987) oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti. Hänen uravalintansa oli hyvin mielenkiintoinen. Hän ei nostanut itseään jalustalle, hän ei koskaan sanonut olevansa tavallista ihmistä kummempi. Hän toistaa lausetta: ”minä pöljä, sinä pöljä”.
Haluan olla onnellinen, mutta minulla on sille ehtoja. Haluan tehdä hyviä tekoja, mutta peitänkö sillä itsekkyyteni, yritänkö vain saada itselleni mielihyvää. Toiminko siten, että miellyttäisin muita tai pelkästään siksi, että tunnen olevani tarpeellinen. Missä silloin on myötätunto ja rakkaus. Rakkaudessa ei ole vaatimuksia ei pelkoja. Rakastava sydän ei kovetu kenenkään edessä.
Masennus henkisenä koetinkivenä
Sauli Siekkinen
Artikkeli
Masennus on yleistä kaikissa ikäryhmissä, vaikkakin media on nostanut puheenaiheeksi milloin nuorten, milloin työikäisten tai vanhusten masennuksen. Tilastollisesta yleisyydestään huolimatta masennus on silti ollut valitettavan alidiagnosoitu sairaus. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että ensimmäisellä käyntikerralla terveyskeskuslääkärit tunnistivat vain noin 50 % masennuspotilaista. Etenkin masennuksen monimuotoisuus vaikeuttaa sen tunnistamista ja hoitoa. Vakavastakaan masennustilasta kärsivä ei välttämättä subjektiivisesti koe olevansa varsinaisesti masentunut, ja siten on mahdollista, ettei lääkärille tarjoutuva oirekuva tuo ensisijaisesti mieleen masennustilaa. Masennustilan oireina voivat olla väsymys, ärtyneisyys, erilaiset pitkittyneet särkytilat ja muut ruumiilliset oireet, ahdistuneisuus, unettomuus, ruokahaluttomuus, nuorilla epäsosiaalinen käytös ja alkoholin tai lääkkeiden päihdekäyttö sekä vanhuksilla muistihäiriöt. Masennuksesta on tehty lukuisia tutkimuksia niin psykologian tai sosiologian näkökulmasta kuin lääketeollisuuden tarpeisiin. Itse aion käsitellä masennusta nimenomaan ihmisen henkiseen kehitykseen liittyvänä ilmiönä sekä tuoda esille joitakin vaihtoehtoisia selitysmalleja yleisesti tunnettujen lisäksi. Myös syyt, miksi masennus on lisääntynyt, ansaitsevat tarkastelua.
Mitä on vapaamuurarius
Aslak Larjo
Artikkeli
Vapaamuurarius on niin vanha kuin on ihmiskunta. Sen mysterioihin ja vertauskuviin on verhottuna ihmiskunnan koko kehitys ja maailmankaikkeuden lait. Loosi kuvaa ihmistä ja rituaali maailman ja ihmiskunnan kehitystä.
Vapaamuurariuden historia voidaan jakaa eri jaksoihin. Alkua ei tiedetä, mutta on ilmeisesti ollut siinä, kun ihminen alkoi etsiä totuutta. Vapaamuuraria kuvataan totuudenetsijänä, joka tutkii elämän ja ihmisen salaisuutta. Historian voi karkeasti jakaa esim. niin, että on vapaamuurariutta ennen ajanlaskun alkua ja vapaamuurariutta ajanlaskun jälkeen. Käsitykseni mukaan Egyptissä olevat pyramidit olivat mysteriopaikkoja, joissa vapaamuurariksi vihkiminen tapahtui. Loosi-tila sijaitsi pyramidienvälittömässä läheisyydessä.
Miten taide syntyy
Anneli Sallinen
Artikkeli
Suomalainen tietäjä ja kirjailija, Ruusu-Ristin perustaja Pekka Ervast, jonka viisauksista tämä artikkeli on osin muodostettu, kertoo:
“Kysytte minulta, mistä aiheeni tulevat. Siihen kysymykseen en voi antaa ehdottoman varmaa vastausta. Ne tulevat joko välittömästi tai välillisesti, voin tavoittaa ne kuin käsiini. Ulkona luonnon keskellä, metsissä kävelyllä, yön hiljaisuudessa, aikaisin aamulla, ne syntyvät sellaisissa sieluntiloissa, jotka runoilijan mielessä muuttuvat sanoiksi, minun mielessäni taas säveliksi, jotka soivat, pauhaavat ja myrskyävät, kunnes ne vihdoin ovat nuotteina edessäni“.
Miten voimme tietää elämän tarkoituksen?
Raimo Hätönen
Artikkeli
Ymmärtääksemme paremmin elämää ja olemassaoloa sekä omaa olemustamme ja asemaamme suuressa maailmankaikkeudessa, luokaamme katseemme aivan kuin ulkoavaruudesta tätä maapalloamme eli Tellus-planeettaamme kohti. Mehän tiedämme, että tämä meidän avaruusaluksemme on yksi pienen pieni planeetta äärettömässä universumissa, maailmankaikkeudessa. Tämä meidän pallommehan kiertää soikion tai niin kuin myös sanotaan ellipsinmuotoista rataa auringon ympäri. Tätä kiertoaikaa nimitetään yhdeksi vuodeksi. Jos oikein muistan, on maapallon nopeus tällä kiertoradallaan noin 40 kilometriä sekunnissa. Vauhti on siis aika kova. Tämän lisäksi maapallo pyörii jatkuvasti myötäpäivään akselinsa ympäri. Tätä aikaa nimitetään vuorokaudeksi.
Olkaa täydelliset, niin kuin teidän Isänne on
Reppu ja reissumies
Artikkeli
Tässä Jeesuksen sanonnassa on ilmaistu se, että ihmisen pitäisi olla se mikä hän on todellisuudessa, sisäisesti. Olemisesta tässäkin on puhe, mutta jos tarkastelee itseään, niin eihän sitä vielä osaa olla mitä oikeasti on. Kyllähän kuulee hienosti sanottavan, filosofoitavan siitä, kuinka ihminen voisi nyt olla täydellinen. Moniko näistä puhujista kuitenkaan osaa jokapäiväisessä elämässään pitää vuorisaarnan ohjeet, sillä niissähän on ilmaistu se, mitä todellinen oleminen on. Jos tullaan sieltä teorioista käytännön elämään, niin kyllähän ihminen joutuu opettelemaan sen mitä oleminen on – toisin sanoen luopumaan kaikesta siitä, mikä ei kuulu täydellisten elämään.
Paramahansa Yogananda – ajattoman viisauden lähettiläs
Merja Lännerholm
Artikkeli
Kuin kirkas valo, joka loistaa pimeyden keskellä – sellainen oli Yoganandan läsnäolo tässä maailmassa. Sellaisia suuria sieluja nähdään maan päällä vain harvoin, kun ihmisten keskuudessa vallitsee todellinen tarve. Olemme kiitollisia Yoganandalle siitä, että hän levitti Intian viisautta niin ihmeellisellä tavalla Amerikkaan ja länsimaille.
Näin sanoi Hänen Pyhyytensä Kanchipuramin Shankaracharia.
Kautta historian ihmisiä on opastettu hylkäämään aineen harhat ja etsimään hengen valtakuntaa, omaa sisintä Itseään eli Jumalaa. Teosofinen liike alkoi toissa vuosisadan loppupuolelta lähtien luoda pohjaa uskontojen ykseyden käsittämiselle, ja viime vuosisadalla esiintyikin sitten lukuisia henkisiä opettajia, joita voidaan kutsua sillanrakentajiksi idän ja lännen välillä.
Puutarhanhoito henkisen kasvun tukena
Rauno Rinkinen
Artikkeli
Mitä on puutarhanhoito? Mitä sillä käsitetään ja mitä siihen liitetään? Kuka sitä suorittaa? Ja tarvitseeko kaikkien hoitaa puutarhaa, jotta se olisi kaikkien henkisen kasvun tukena?
Kain oli varmaan ensimmäinen puutarhuri, kun hän uhrasi kukkia jumalalle, mutta tuo uhri ei ollut jumalan mieleen kuten Abelin eläinuhri. Kaikki me tiedämme, miten tarinassa kävi. Kain-sielut ovat kehittäneet kulttuuria kautta aikain, ja myös puistoja, puutarhoja ja puutarhakulttuuria. Se on ollut myös olennainen osa monessa uskonnollisessa ja henkisessä yhteisössä.
Rakentamisen allegorioita
Kalevi Inkinen
Artikkeli
Esitelmä Kreivilässä 26.7.2003
Johdanto
Hyvät kuulijat ja rakkaat veljet. Me koemme subjektiivisessa eli yksilökohtaisessa mielen tajunnassa käsitteet: hyvät kuulijat ja rakkaat veljet, toisiimme verraten hyvinkin eri tavoin.
Tähän erilaisuuteen vaikuttaa monta tekijää.
Rauhan ruusu
M. Nurmisto
Artikkeli
Historia on niin kuin aikalaiset sen kirjoittavat. Mutta metahistoriallinen näkökulma historiallisiin tapahtumiin antaa syvyyttä ja ulottuvuutta, syyn ja seurauksen ikuinen lahjomaton laki selvästi tulee ilmi historian käänteissä. Tämä käy ilmi Venäjän historian kohdalla Daniil Andrejevin lumoavassa teoksessa Rauhan Ruusu.
Ihmisillä on selittämättömiä kokemuksia tuonpuoleisesta, niitä vain ei pystytä kiinnittämään mihinkään fyysisessä maailmassa olemassa olevaan. Andrejevin riemastuttavat kuvaukset luonnonvaltakuntien olentojen toiminnasta ja tarkoituksesta saavat hymyilemään ja nyyhkyttämään yhtä aikaa. Maailmanpolitiikka on mitä on, mutta kun tutustuu Andrejevin kuvaamien demonisten kansojen kohtaloihin sotkeutuvien olentojen kehitykseen ja toimintatapoihin, riemulla voi panna merkille, miten ne selittävät esimerkiksi Amerikan historian outoja kiemuroita! Historian käänteitä Andrejev hyvin selvänäköisesti ennusti jo vuosisadan alkuvuosikymmeninä.
Ruusu-Risti -lehden historiikki
Varpu Kopra
Artikkeli
“Kun saamme tämän salaisen tulipalon
syttymään yltympäri maailmaa,
silloin koittaa uusi aika“ (P. E. 1909)
Ruusu-Risti-lehden syntyvaiheet
Ruusuristiläisyys kolminaisuuden mysteerinä
Pentti Aaltonen
Artikkeli
Pentti Aaltonen esittelee: Ruusuristiläisyys kolminaisuuden mysteerinä George Adam, Suomen antroposofinen liitto 2001. Suomentanut Sirkku Lumioksa.
Englantilainen George Adams (1894 1963) on antroposofian merkittäviä pioneereja. Hän opiskeli luonnontieteitä Cambridgessa, kunnes tuli siihen tulokseen, että tieteen alueella on välttämätöntä etsiä uusia lähestymistapoja. Näin hän tutustui mm. Goethen luonnontieteelliseen tutkimukseen. Tavattuaan 1919 Rudolf Steinerin hän pian omistautui kokonaan tälle pyrkimykselleen sekä antroposofiselle toiminnalle. (Adams mm. simultaanitulkitsi englanniksi yli sata Steinerin esitelmää.) Geometrian alueella hän on ollut luomassa projektiivisen geometrian dynaamista, liikkeelle ja äärettömyydelle avautuvaa lähestymistapaa, jonka avulla on mahdollista myös ymmärtää luonnon elämänmaailman periaatteita, kasvin kasvua auringon ja maan välisessä jännitteessä.
Suora oppiminen
Oiva Solehmainen
Artikkeli
Tämän esityksen idea on syntynyt monien vuosien aikana, kun olen yrittänyt ymmärtää vanhoja esoteerisia opetuksia ja sitten verrannut niitä muutamien merkittävien henkisten opettajien antamiin opetuksiin viimeisen sadan vuoden ajalta.
En yritä tässä tarkastella oppimista perinteisessä merkityksessä vaan henkiseen kehitykseen liittyen, eli mitä oppiminen voisi tarkoittaa tajunnan kehityksen kannalta – ei siis suuren tietomäärän hankkimisen kannalta. Kuitenkin lienee itsestään selvää, että henkinen kehitys nopeutuu samassa suhteessa kuin muukin oppiminen. On sanottu, että ihmisen kehitys on evoluution alkuvaiheessa hidasta mutta nopeutuu koko ajan, eli opimme suorempaan ja nopeammin.
Suvaitsevaisuus
Kauno Mannonen
Artikkeli
Minulta kysyttiin: ”Mitä on suvaitsevaisuus?” Vastaan nyt.
Totuus on yksi. Se on ”suvaitsematon”! Se ei hyväksy
edes tosiasioita rinnalleen.
Jos olemme totuudenetsijöitä ja janoamme totuutta yli kaiken, tulee meidän kypsyttyämme pystyä luopumaan kaikista dualistisista käsitteistä ja arvoista, jopa suvaitsemisesta. Oikea ja väärä ovat vain hyvän ja pahan tiedon puun hedelmiä, eivät elämänpuun. Elämänpuussa on vain yhdenlaisia omenia: tosihyviä, eli totuudesta käsin kypsyneitä.
Jeesus Kristuksen arvoitus
Antti Savinainen
Artikkeli
Johdanto
Aluksi pitää kysyä, mitä tarkoitan Jeesuksen arvoituksella. Tarkoitukseni on katsoa, mitä Pekka Ervast ja muutamat muut ovat sanoneet Jeesuksesta, hänen historiastaan ja merkityksestään ihmiskunnan kehitykselle. Ruusu-Ristin johtaja Jarmo Anttila on todennut, että Jeesuksen arvoitus on niin syvä, että kenelläkään teosofisella opettajalla ei näytä olevan yhtäpitävää selitystä asiasta. Aihe on kiinnostanut itseäni jo pari vuosikymmentä. Käsittelen tässä esityksessä Annie Besantin, Rudolf Steinerin ja Pekka Ervastin opetuksia Jeesus Kristuksesta.
Tahdon asia
Marja Halmetoja
Artikkeli
Jo hyvin pieni ihmisolento polkee jalkaa ja ilmoittaa: Minä tahdon! Koko olemassaolomme perustuu tähän elämäntahtoon, pyrkimykseen tulla joksikin, saada aikaan jotain. Lapsi kokee maailman, johon huomaa syntyneensä, mielenkiintoisena haasteena. Yksilökeskeinen aikamme sanoo sitä itsensä toteuttamiseksi.
Tshittan hallinnan keinot
Teija Solehmainen
Artikkeli
Pääsiäisalustus 2008:
Kun sain tämän alustustehtävän, ajattelin ensin, että tämäpä sattui hyvin. Olenhan viime vuosina joutunut erityisesti paneutumaan uudella tavalla elämän käytäntöön, käytännölliseen itsekasvatukseen ja siihen, miten on mahdollista hallita ja hillitä itseään. Erilaisia keinoja on tullut kokeiltua ja käytettyä, ja jotkut ovat osoittautuneen paremmiksi kuin toiset.
Valoravinto
Kauno Mannonen
Artikkeli
Terveisiä etelän auringosta, tulin toissapäivänä Kanarialta. Olin siellä nauttimassa viikon valoravintoa ja keräämässä ajatuksia tätä esitelmää varten. En kuitenkaan valaistunut, ehkä vain vähän rusketuin ulkoisen auringon valosta. Mutta mennäkseni suoraan esitelmän aiheeseen: Valoravinto ei tarkoita yksin fyysisestä ruuasta pidättäytymistä. Ovathan valoisat ajatuksemme myös mentaalipuolemme ravintoa ja rakkaudelliset tunteet emotionaalista ravintoa. Ja sanotaan, että kauneus on puoli ruokaa ja kiinalainen sanonta on, että yksi hyvä sana lähimmäiselle lämmittää kolme talvikuukautta. Mitä on tämä hyvyys, joka ilmenee moninaisena valona ja voi elättää fyysisestikin meitä; se voi myös valaista pimeän tajuntamme ja nostaa meidät jopa kuolemattomaan elämään. Valo ja sen eri muodot, energiat meidän aurinkokunnassamme tulevat meille auringon kautta. Voidaan siksi sanoa, että elämme aurinko- eli valoenergialla. Hänessä Jumalassamme me elämme, liikumme ja olemme. Voimme siksi kutsua valoravintoon pyrkimystä myös Pyhän Hengen tieksi.
Venäläisiä mystikoita
Liilia Siiberg
Artikkeli
Vladimir Solovjov sanoi: oikein kehittyvä ihminen elää uskonnon suhteen kolme ikäkautta: ensiksi on lapsellisen sokean uskon kausi, toinen on älyn kehittymisen kausi, jolloin kieltäydytään sokeasta uskosta, ja viimeisenä tulee tiedostettu, kehittyneeseen älyyn nojautuva usko. Haluan tässä artikkelissa hyvin lyhyesti tuoda esille muutaman kuuluisimman venäläisen filosofin, joilla oli mystisiä kokemuksia ja joiden filosofisissa pohdiskeluissa tulevat esiin venäläiselle mentaliteetille ominaiset arvot.
Grigori Savitš Skovoroda (1722–1794) eli nykyisen Ukrainan alueella. Otan hänet mukaan, koska hän on ensimmäinen huomattava maallikkofilosofi, mystikko, runoilija ja Vladimir Solovjovin esi-isiä. Skovoroda sanoo, että kylmien sydänten pohdiskelu estää ihmisiä olemasta filosofeina Kristuksessa. Hän on mm. työstänyt Sofian – Pyhän hengen – ideaa. Se on oppi kaikkien maailmojen harmoniasta, näkymättömien ja näkyvien maailmojen suhteesta. Disharmonia syntyy, kun ihminen Jumalan täydellisyyden katselemisen sijaan katsookin omaa kaaostaan.
Mestarin muisti valaiskoon mieleni
Marko Manninen
Artikkeli
Olisi varmaan sopivaa ja vaikuttavampaa, että pitäisin esitelmän tällaisesta aiheesta ilman muistiapuvälineitä. Kerran yläasteella koulussa tein esitelmän Timo Klemolan ”Karate-do” -kirjasta. Opettelin koko esitelmän alusta loppuun sanasta sanaan ulkoa. Sitten varsinaisessa esitelmätilanteessa kävikin niin, että jossain puolivälin jälkeen kadotin langan enkä enää tiennyt ollenkaan miten esitelmä jatkui. En muista tarkalleen miten selvisin tuosta tilanteesta, luultavasti minulla oli mukana muistilappu, johon olin laittanut ydinkohtia, ehkä se oli liian traumaattinen kokemus muistettavaksi jälkeenpäin. Jottei nyt kävisi samalla tavalla, sallinette, että johdatan teidät aiheeseen nykyaikaisten välineiden avulla.