Pääkirjoitus: Ruusu-Risti 2/2022

Jarmo Anttila

Taipalsaaren Tietoisuus -seminaari 2.-3.4. onnistui hienosti ja osanottajiakin oli kaikkinensa lähes viisikymmentä, vaikka sijainti on aika syrjäinen. Jorma Monto oli saanut järjestäjänä pitopaikaksi kunnantalon istuntosalin, joka antoi juhlavat puitteet, ja järjestelyt olivat muutenkin onnistuneet. Saatoimme nauttia korkealentoisesta musiikista ja varsin monelta kannalta tietoisuuden problematiikasta. Seminaarin videotallennetta osaa 1. on katsottu 1836 kertaa ja osaa 2. 1428 kertaa 17.5. mennessä. Seminaari on täten saavuttanut varsin suuren katsojamäärän. Tilaisuuden tuotot lahjoitettiin Ukrainan sodan pakolaisten hyväksi. 

Kun Suomi itsenäistyi 1917, niin sai se Pekka Ervastin haaveilemaan meistä kansana ilman armeijaa, että turvautuisimme aseiden sijaan hengen voimaan. Nuo haaveet menivät murskaksi kansalaissodan julmuuksien ja vihan vainojen myötä. Tämän takia joutui kansallishaltijamme Väinämöinen peittämään kasvonsa hengen maailmassa häpeän tähden, kuten Ervast sanoi. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, oli minun ensimmäinen tuntemukseni, että nyt Venäjän johtajat vetivät häpeän kansansa ylle ja he joutuvat kantamaan sitä pitkään. Sanotaan, että totuus on ensimmäinen asia joka katoaa, kun sota alkaa ja sen me olemme saaneet nähdä. Sota päästää aina myös demoniset voimat valloilleen ja saa esiin asuuroiden inspiraation: revi, tuhoa ja tapa Voi heitä, jotka joutuvat näiden voimien valtaan. Jotenkin sitä on elänyt siinä lapsellisessa uskossa, ettei tällaista olisi enää voinut tapahtua Euroopassa. Näinhän myös Suomessa uskottiin Talvisodan kynnyksellä, kuten viime lehdessä lainasin Eino Krohnin kirjoitusta tuolta ajalta. Vielä me kuitenkin olemme niin kehittymättömiä ihmiskuntana, että karman lahjomattomat voimat purkautuvat tällä tavoin. Sota taas synnyttää uutta karmaa ja traumoja, joiden haavat kestävät monta sukupolvea parantua. Tässä lehdessä oleva Mikko Jairin artikkeli pyrkii paneutumaan arkkienkeleiden tasolla olevien kansanhenkien visioihin niiden korkeista tehtävistä kansojen taustalla vuosituhanten saatossa. Löydän siitä yhtymäkohtia Pekka Ervastin ja Rudolf Steinerin näkemyksiin Suomen ja Venäjän kansanhenkien työstä kansojemme taustalla.

Paljon on vielä valon veljillä ja rauhan lähettiläillä työtä Buddhan ja Jeesuksen kera tämän ihmiskuntaparan kanssa. Missä määrin itse kykenemme rauhan ja rakkauden työhön? Osaammeko itse hillitä vihan, suuttumuksen ja valheen voimia, ettemme taistelisi pahaa vastaan pahalla vaan mielen tyyneydellä, on meidän osamme tässä työssä. Sympatiani ovat kyllä Ukrainan puolella, joka pienempänä ja heikompana yrittää puolustautua hyökkääjää vastaan. On aivan kuin kohtalon ivaa, että Zelenskyi, joka komedianäyttelijänä esitti elokuvissa Ukrainan presidenttiä, joutuikin oikeasti tuohon virkaan. Hän on onnistunut saamaan lähes koko Euroopan kansat taakseen ainutlaatuisella tavalla ja voittanut täten ainakin mediasodan.

Iloinen asia oli, että saatoimme lopultakin kahden vuoden tauon jälkeen pitää Ruusu-Ristin vuosijuhlat pääsiäisenä. Temppeli oli taas kauniisti koristeltu ja meillä oli juhlavat puitteet kohdata toisiamme. Vietimme perinteisen tavan mukaan päiviä tietyn prinsiipin merkeissä. Nyt oli vuorossa alempi manas, meidän mentaalinen olemuspuolemme. Tämä persoonallinen ajattelumme ja looginen ymmärryksemme on vielä usein helposti liittynyt alempiin tunteisiin ja siten altis harhapoluille. H. P. Blavatsky, joka muuten syntyi nykyisen Ukrainan alueella, vastasi kun häneltä kysyttiin, mitä vaaditaan okkultistilta: Tervettä maalaisjärkeä. Häneltä tivattiin, mitä muuta? Hän vastasi: Enemmän maalaisjärkeä! Joskus vähän pilkallakin sanotaan, että maalaiset käyvät jotenkin hitaalla ja ovat kuin ajastaan jäljessä ylpeisiin kaupunkilaisserkkuihin nähden. Heissä on maan syvää viisautta, jota se opettaa viljelijöilleen. Se ei antaudu nokkeluuteen ja kepeään sanailuun turhan päiten eikä anna tunteiden viedä niin helposti. Pandemiat, sodat ja muodit tulee ja menee, mutta maa, joka meidät ruokkii, pysyy. Siinä on stoalaista tyyneyttä, joka opettaa meitä olemaan suora, rehellinen ja arvostelukyvyltään terve. Siksi aloitinkin matineapuheeni Buddhan Dhammapadan ylevillä ja jykevillä parisäkeillä.

1. Olemuksemme on ajatuksista lähtöisin, ajatuksista rakennettu, ajatusten kyllästämä. Ken pahaa ajatellen puhuu ja toimii, häntä seuraa kärsimys niin kuin vetojuhtaa vankkurien pyörä.
2. Olemuksemme on ajatuksista lähtöisin, ajatuksistamme rakennettu, ajatusten kyllästämä. Ken hyvää ajatellen puhuu ja toimii, häntä seuraa onni kuin väistymätön varjo. 
3. Hän herjasi minua, hän löi minua, hän voitti minut, hän ryösti minut. Ketkä sellaisia ajatuksia hautovat, heidän vihansa ei lauhdu.
4. Hän herjasi minua, hän löi minua, hän voitti minut, hän ryösti minut. Ketkä sellaisia ajatuksia eivät haudo, heidän vihansa lakkaa.
5. Viha ei koskaan saa vihaa loppumaan. Se saadaan loppumaan rakkaudella. Tämä on ikuinen laki.

Ruusu-Risti-lehti toivottaa lukijoilleen rauhan ja rakkauden kyllästämiä ajatuksia kesän onnen iloksi.