JULKAISUT


Ruusu-Risti 4/2021

Pääkirjoitus: Ruusu-Risti 4/2021

Syyskausi on nyt lopuillaan ja se on ollut RuusuRistissä taas työntäyteinen. Koronarajoitukset ovat hellittäneet ja yleisöä on käynyt vilkkaasti esitelmätilaisuuksissa. Mika Kunnasvaaran äänimeditaatio oli poikkeava esitys, jossa hän loihti uskomattomia äänimaisemia lukuisilla eri soittimilla ja myös erilaisilla laulutekniikoilla. Varsinkin suurten kongien loihtima ääni vei minut kosmisiin sfääreihin avaruuden äärettömyyteen. Tilaisuus oli huikea meditaatio, ainakin minulle, sillä harvoin vierähtää tunti silmät kiinni eikä edes huomaa ajankulua. Toinen merkittävä tilaisuus oli nimetty Pekka Ervast seminaariksi. Se sattui sopivasti isänpäiväksi ja myös Ruusu-Ristin syntymäpäiväksi. Tarkoitus oli juhlistaa uutta Erik Gullmanin kirjoittamaa PE:n elämäkertaa. Juhlahan jäi edellisvuonna pitämättä koronan vuoksi. Kirjan saattoi lopulliseen muotoon työryhmä: Antti Savinainen, Matti Koskinen, Rauno Rinkinen, Jouni Marjanen ja Jukka Lindfors. Yhteistyötä tehtiin siis eri työmuotojen ja yhteisöjen kesken. Tämä on onneksi ollut jo varsin vakiintunut tapa uusissa kirjaprojekteissa viime vuosina. Rauno Rinkinen kirjallisuusseuran puheenjohtajana toivotti avausmusiikin jälkeen varsin runsaan yleisön tervetulleeksi ja esitti kiitokset Kulmakoulusäätiölle, joka mahdollisti kirjahankkeen taloudellisen puolen. Jouni Marjanen kertoi huumorilla höystäen Pekka Ervastin Kalevala tutkimuksista ja miten ne otettiin silloisen tiedemaailman taholta vastaan. Eikä noissa asenteissa ole tainnut paljoakaan muutosta tulla sadan vuoden aikana. Erik Gullman lausui hurjaan tyyliinsä oman runonsa, toki varoittaen ja kehottaen pitämään penkistä kiinni. Varoitus olikin paikallaan, sillä runo oli varsin väkevä, kuten esityskin. Hän kertoi myös omasta henkisestä tiestään eli miksi hän innostui jo yli neljäkymmentä vuotta sitten Pekka Ervastista. Itse pidin puheen tuossa tilaisuudessa otsikolla:

Ruusu-Risti sata vuotta.
”Tänään on isänpäivä ja samalla myös RuusuRistin perustamispäivä. Saamme kiittää olemassaolostamme ennen kaikkea Suomen merkittävintä tietäjää Pekka Ervastia. Voimme hyvällä syyllä pitää häntä Ruusu-Ristin ja monen muunkin henkisen työmuodon aatteellisena isänä täällä Suomessa.

Se, että Ruusu-Risti on toiminut sata vuotta, on ennen kaikkea hänen ansiotaan. Hänen opetuksensa teosofiasta, Kalevalasta, ruusuristiläisyydestä ja esoteerisesta kristinuskosta ovat kestäneet ajanhammasta, koska ne ovat ikuisuudesta kotoisin. Kun ajattelemme henkisten liikkeiden historiaa, niin voimme nähdä kuinka ne aika ajoin ovat maailmassa esiintyneet. Siksi Pekka Ervast onkin todennut, että Aikain viisaus, teosofia, on ikuinen virta, mutta aika ajoin se on voinut painua myös piiloon maan alle, ollen täten esoteerinen ja vain harvojen tiedossa. Kun aika on ollut otollinen, on se taas noussut esiin. Helena Petrovna Blavatskyn työn ansiosta se taas nousi esiin Teosofisen Seuran perustamisen myötä 1875. Vaikka tuo virta hänen kuoltuaan haarautui moniin uomiin jo sata vuotta sitten, on se yhä julkinen ja vaikuttaa monin eri tavoin. Moni tämän päivän ihminen ei sitä välttämättä tunnista, mutta me voimme tunnistaa ja tunnustaa, mistä se on saanut alkunsa.

Pekka Ervast tahtoi olla H. P. Blavatskyn ritari, joka kehotti seuraajiaan paneutumaan siihen uskontoon, jonka pariin on syntynyt. Täällä Suomessa se oli kristinusko ja siihen Pekka Ervast opetuksissaan paneutui erityisellä ponnella lukuisissa kirjoissaan ja esitelmissään. Hänen mukaansa oli Jeesus Kristuksen myötä todella syntynyt Uusi Liitto ja avattu uusi polku henkisen itsekasvatuksen tielle. Se on Vuorisaarnan tie, jota kulkemalla ja sen ohjeita noudattamalla voi päästä totuuden tietoon ja löytää uuden elämän. Tuo uusi elämä on kasvamista myötätunnossa ja lähimmäisen rakkaudessa. Olihan jo Buddha ja Laotse siihen kehottaneet, mutta Jeesuksen työn myötä se sai uuden voiman.

Olemme olleet onnekkaita saadessamme syntyä Suomeen ja tähän aikaan. Meillä on mahdollisuus lukea maailman pyhiä kirjoja omalla äidinkielellä. Tätäkin voi osin pitää Pekka Ervastin ansiona. Hän kirjoitti myös Suomen ensimmäisen joogakirjan, Ylempi ja alempi jooga, jo vuonna 1923.

H.P.B. kehotti seuraajiaan paneutumaan oman kansan muinaiseen uskoon ja tarustoihin. Emme voi täysin tietää kansamme muinaista uskoa, mutta rikas kansanrunoutemme ja Kalevala antavat siitä viitteitä. Siellä puhutaan aina tietäjistä, ei shamaaneista, jotka lankesivat transsiin tai nauttivat jotain huumeita. Se siis perustui tietäjien tietoon, joita toki oli suurempia ja pienempiä. Suurin oli ylitse muiden Väinämöinen. Kalevala on siitä paras todistus, vaikka yhä sitä tämän ajan Joukahaiset yrittää vähätellä.

Jo H. P. Blavatsky ja Rudolf Steiner kiinnittivät huomiota Kalevalan poikkeukselliseen viisauteen ja okkulttiseen tietoon. Pekka Ervast oli tietoinen näistä ja kun hän tuli henkisessä maailmassa vihityksi suomalaisiin mysteereihin, kuten hän itse sanoo, hän rohkaistui kirjoittamaan Kalevalan Avaimen. Eino Leino sitä aikanaan ylisti, sanoen sen olevan meidän oma ikkuna teosofiaan. Tuo avain on tietysti teosofia. Se avaa meille niin menneet kuin nykyisetkin uskonnot, mytologiat, filosofiat ja vertauskuvalliset kasvatusjärjestelmät, kuten vapaamuurariuden. Tämän kaiken on Pekka Ervast meille osoittanut ja opettanut. Ruusu-Risti on sadan vuoden ajan pyrkinyt pitämään nuo opetukset esillä toiminnassaan ja kirjallisuuden avulla, että se olisi kaikkien saatavilla.

Esoteeristen liikkeiden ja taiteen tutkimus ovat tuoneet esiin suurelle yleisölle sen minkä sain kuulla jo 50 vuotta sitten kun tulin Ruusu-Ristiin. On vaikea arvioida Ruusu-Ristin merkitystä ja vaikutusta objektiivisesti Suomen kansan henkisen kasvun ja tietoisuuden edistäjänä. Siihen se on kuitenkin pyrkinyt ja pyrkii edelleen. Ehkä myöhemmät valistuneemmat ajat osoittavat Pekka Ervastin paikan kansakunnan kaapin päällä, kansamme merkittävimpänä tietäjänä ja henkisenä Isänä.”

Näin puhuin tuossa juhlaseminaarissa. Kun katsoo ihmiskunnan kovin kompuroivaa kehityskulkua, niin tulee mieleen Jeesuksen sanat: Eloa on paljon ja työmiehiä vähän. Mutta keskelle pimeintä aikaa syntyi valo kuten Joulun tarina meille kertoo. Tulkoon siis tuo ihana Joulun taika taas kerran meidän kaikkien osaksi ja iloksi. 

Seminaari päättyi Boy Huldenin elokuvaan Pekka Ervast ja ikuinen viisaus ennakkoesitykseen kutsuvieraille.

Ruusu-Risti-lehti toivottaa lukijoilleen valon täyteistä Joulua ja antoisaa uutta vuotta!